Syksy on vahvasti päällä. Olympian sekä Kalevan kisat on eletty ja maaottelu meneillään. Eilen jäätiin harmittavasti Ruotsin jälkeen molemmissa lajeissa, mutta vain hitusen.
Mökille en uskaltanut enkä jaksanut lähteä ajamaan. Flunssa vaivaa parhaillaan;toivon parantuvani oikein pian. Kipeänä oleminen on ryydyttävää;olen apea,kun fyysiset toimet rajoittuvat.
Nyt pitää olla erityisen tarkkana,kun ensi perjantaina on lähtö sinne vaellukselle,Saariselälle. Haluaisin olla terveenä siellä. Fyysinen rasitus,ja miten sen kestän, jännittää muutenkin.Mutta uskon, että kunto kestää. Viime yönä, kun en saanut oikein unta, harjoittelin makuupussissa makuualustalla nukkumista. Vävyn lainapussi oli hiukan kuuma, kun olin olohuoneen lattialla. Kolmen-neljän maissa siirryin takaisin omaan sänkyyn.
Vaeltamista olen harjoitellut mökkimaastossa,mm.Torisevalla,josta nuo kuvat. Maisemat ovat huimat,samoin olo kahden-kolmen tunnin kulkemisen jälkeen:)Myös täällä kotikaupunkini Keinukallion maastossa olen kulkenut, ja oli kerran mukana rinkkakin. Keitin trangialla kahvivettä ja istuskelin tyytyväisenä hihitellen kallionnyppylällä eväitä syömässä. Vaelluskenkiin alkaa tulla hyvä tuntuma;osaan kiristää ja löysentää sopivasti. Tyttäreltä lainatut kuorivarusteet ovat hyvät, mutta housunpuntteja piti kääriä. Haitanneeko tuo.
Töissä aina lukukauden alku on vilkasta ja kiireistä aikaa. Stressiä tulee siitä, kun asiat ja ihmissuhteet ovat alussa ja ilmassa on paljon epävarmuutta. Varsinkin nyt, kun olen uusi täällä ja oppilaat myös. Oppositioasennettakin löytyy;se kuuluu kuvioihin tämän ikäisten ihmisten elämässä. Psyykkaan itseäni olemaan turvallinen ,looginen, vahva, joustava ja sietokykyinen aikuinen kasvattaja. Ja etsin ja saan voimaa työkavereista, läheisistä, joogasta. Kyllä mä jaksan.
